Hyvinvointialueiden kehittyvät tietotarpeet: kuinka vastata muuttuviin haasteisiin?
Ennakoinnilla ja moderneilla ratkaisuilla varmistetaan, että tieto tukee päätöksentekoa nyt ja tulevaisuudessa.
Hyvinvointialueet ovat kahdessa ja puolessa vuodessa kulkeneet käynnistysvaiheesta kohti ennakoivaa kehittämistä. Pelkkä tietojen raportointi ei enää riitä, vaan tarvitaan laadukasta tietoa, joka ohjaa päätöksiä ja ennakoi muutoksia.
Muuttuva lainsäädäntö ja kansalliset vaatimukset
Hyvinvointialueiden toimintaympäristön muutostahti on ollut vauhdikasta. Lainsäädäntö uudistuu, kansalliset raportointivelvoitteet lisääntyvät ja taloudelliset sekä väestölliset haasteet edellyttävät alueilta uudenlaisten ratkaisumallien löytämistä. Poliittisilla päätöksillä on myös vaikutuksensa, sillä kuluvallakin hallituskaudella on tehty useita sote-palveluihin liittyviä uudistuksia. Nämä kaikki yhdessä edellyttävät alueilta monenlaista seurantaa ja raportointia niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.
Tänä vuonna hyvinvointialueet ovat saaneet jälleen uusia velvoitteita liittyen raportointiin ja tiedon analysointiin. Esimerkkeinä uusista ja ajankohtaisista teemoista ovat omalääkärimallin käyttöönotto, alle 23-vuotiaiden terapiatakuun voimaantulo sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien indikaattorien seuranta. Omalääkärimalli edellyttää alueilta kykyä seurata hoitosuhteiden jatkuvuutta, palveluun pääsyä ja hoitoketjujen toimivuutta. Terapiatakuun toteuttaminen ja lainsäädännön velvoittama omavalvonta taas edellyttävät yksityiskohtaista tietoa palveluun pääsyyn toteutumisesta, interventioiden piirissä olevien asiakkaiden määrästä, hoito- ja palvelujaksojen kestosta sekä toteutuneista käynneistä. Hyvinvointialueille kohdennetut hyte-indikaattorit puolestaan laajentavat tarkastelun koko asiakaskunnan hyvinvointiin ja edellyttävät tietoa esimerkiksi tiettyihin käynteihin liittyvistä toteutuneista terveystarkastuksista ja toimenpiteistä.
Edellä mainitut uudistukset vaativat tarkkaa, usein ajantasaista ja vaikuttavuuteen perustuvaa tietoa. Näiden kokonaisuuksien yhteisenä tekijänä on se, että tiedon on oltava paitsi saatavilla, myös käyttökelpoista ja johdonmukaisesti mitattua yli järjestelmä- ja organisaatiorajojen.
Yhteentoimivuudella luodaan kokonaiskuvaa
THL:n raportissa Tilannekuvia hyvinvointialueilta (3/2025) todetaan tiedon toisiokäytön merkityksen vahvistuneen hyvinvointialueiden aloituksen ja alueiden rahoitusmalliin liittyvän palvelutarpeen laskennan myötä. Tämä lisää hyvinvointialueiden tarvetta analytiikalle ja tietopohjaiselle johtamiselle. Ajantasainen, oikea ja rakenteellisesti eheä tieto on edellytys vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiselle. Viime vuosina alueilla on otettu käyttöön uusia teknologiaratkaisuja, jotka tukevat tiedon yhdistämistä, analysointia ja hyödyntämistä. Näiden hyödynnettävyys edellyttää kuitenkin laadukasta ja saavutettavaa tietoa.
Toiminnan kokonaiskuva muodostuu useista tietolähteistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen, henkilöstöhallinnon, talouden sekä johdon tiedot muodostavat kokonaisuuden, jonka yhdistäminen on tärkeää ennakoivan päätöksenteon kannalta. Kattavat integraatiot varmistavat tietovirtojen sujuvuuden ja mahdollistavat tiedon hyödyntämisen eri toimijoiden tarpeisiin.
Tulevaisuuden rakentaminen perustuu tietoon
Hyvinvointialueiden nopeasti muuttuvat tietotarpeet eivät rajoitu vain raportointiin tai viranomaisvelvoitteisiin, vaan tarvitaan myös kykyä johtaa toimintaa ennakoivasti, vaikuttavasti ja asiakaslähtöisesti. Olipa kyse globaaleista ilmiöistä tai alueiden paikallisista muutoksista, tarvitaan ajantasaista, laadukasta ja yhteismitallista tietoa.
Tekoälyn ja automaation yleistyessä myös tiedon laatuvaatimukset kasvavat. Järjestelmien, analytiikan ja johtamisen tulee olla saumattomasti integroituneita. Useilla alueilla jo käytössä olevat modernit tietoallasratkaisut mahdollistavat eri lähteistä tulevan datan yhdistämisen ja rikastamisen tavalla, joka tukee sekä arjen johtamista että tulevaisuuden suunnittelua. Ne edesauttavat myös osallistumista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Lopulta kyse on siitä, miten olemassa olevaa tietoa hyödynnetään: ne hyvinvointialueet, jotka onnistuvat muuttamaan datan ymmärrykseksi ja ymmärryksen toiminnaksi, ovat hyvin valmistautuneita vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin. Todelliseen tietoon perustuva johtaminen on keskeinen keino vastata hyvinvointialueiden muuttuviin tarpeisiin.
Lue lisää
Kun data kohtaa arjen – tiedolla johtaminen
Lifecare Lakehouse Analytics - Vaikuttavaa tiedolla johtamista ja edistynyttä analytiikkaa
Lifecare Data Platform - Parempaa tietoon pohjautuvaa terveydenhuoltoa
Helmi Salvola työskentelee Tietoevry Caressa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisen asiantuntijana. Hänellä on taustallaan yli kymmenen vuoden kokemus terveydenhuollosta eri tehtävistä, kuten kliinisestä hoitotyöstä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja tietojohtamisen kehittämistehtävistä.
Haluatko kuulla lisää?
Data Solution Lead
